Olen RYT200-joogaohjaaja, toiselta ammatiltani taidealan osaaja sekä entinen kilpaurheilija. Minulle urheilu ja taide ovat aina kulkeneet luontevasti rinnakkain: molemmissa tarvitaan niin tietämystä itsestään, kehon kuuntelua, läsnäoloa kuin herkkyyttä havannoida ympäröivää. Joogan avulla olen ymmärtänyt, miten kehon liikuttaminen taiteen tavoin sivelee syvempiä kerroksiamme ja voimistaa yhteyttä riisuttuun todelliseen minään.
En edes muista, miten alun perin päädyin joogan pariin – siitä on yli kymmenen vuotta. Aluksi jooga oli vain keino liikuttaa kehoani, enkä ollut vielä sisäistänyt sen syvempiä merkityksiä. Vuonna 2018 löysin kuitenkin uudenlaisen yhteyden joogaan. Olin sairauden jäljiltä niin huonossa kunnossa, että kävelykin tuotti vaikeuksia. Menin joogatunnille, sillä halusin liikuttaa kehoani lempeästi.
Harjoitusten avulla sain taas yhteyden kehooni ja itseeni – sekä ulkoiseen että sisäiseen. Koko tapani ajatella muuttui, ja ymmärsin, kuinka kokonaisvaltaista joogan harjoittaminen on. Huomaan, miten se on niin rauhoittanut kuin vahvistanutkin sekä kehoani että mieltäni.
Rakastan merta yli kaiken. Meren lailla haluan aaltoilla, lainehtia, pärskiä ja virrata vapaasti. Jooga symboloi minulle samaa: tiettyyn flow-tilaan pääsemistä. Se on keino päästä syvään läsnäoloon, tapa olla hetkessä ja tie omaan kehoon. Jooga vahvistaa, maadoittaa, tekee nöyräksi ja yllättää jokaisella harjoituskerralla.
Loppukevennyksenä mainittakoon, että olen vannoitunut jääkiekkojoukkue Porin Ässien fani ja haaveilen omista lampaista.
Joogahistoriani alkaa siitä, kun täytin 13 vuotta ja suuntasin ensimmäistä kertaa joogatunnille isosiskoni kanssa. Siitä lähtien jooga on tavalla tai toisella ollut mukana elämässäni, ja valmistuin opettajaksi vuonna 2019. Jooga on kannatellut minua vuosien varrella suurien kriisien, muutosten ja terveyshaasteiden läpi, ja vuosien varrella joogan opettamiseen ja omaan harjoitukseen on sekoittunut elementtejä omalta matkaltani: somaattiset harjoitukset, vireystilaan keskittyvät harjoitukset ja erilaiset menetelmät ovat olennainen osa joogaani.
Ohjaan Barajoogassa Virtaus-tunteja (ja myöhemmin myös vauvajoogaa sekä lempeää palautumista).
Virtaus-tunnit keskittyvät nimensä mukaisesti siihen, että asiat – nesteet, tunteet, energiat – pääsevät virtaamaan vapaasti. Harjoitus pyrkii avaamaan erilaisia tukkeutumia, jotka voivat ilmetä esimerkiksi lihasjäykkyytenä, ja auttaa olemaan läsnä kehossa. Tavoitteena on oppia aidosti kuuntelemaan ja huomioimaan, mitä harjoitus nostaa pintaan. Haluan ohjata ihmisiä jämäkän lempeästi tekemään oivalluksia ja aloittamaan matkan itseensä, tai sitten ihan vain ottamaan pienen hengähdystauon arjen keskellä.
Vauvajoogassa vanhempi saa tilan ja paikan liikuttaa kehoaan lempeästi yhdessä vauvan kanssa. Vauva voi kölliä vieressä matolla, kun vanhempi hellii kehoaan liikkeen kautta. Tavoitteena on luoda turvallinen tila, johon voi tulla vaikka vain lepäämään, jos se on sillä hetkellä kehon tarpeen mukaista. Tuntien pääpaino on synnyttäneen vanhemman palautumisessa.
Omaa erikoistumistani on ohjannut kilpaurheilutaustani, joka opetti, miten harjoittaa kehoa äärimmäiseen suoritukseen – ja jooga puolestaan opetti minut irti siitä. Ajattelen, että liike on lääke, mutta vain silloin, kun sitä tehdään kehoa kuunnellen ja kunnioittaen. Joogatunneillani yhdistyvät tilaa tekevä kehollinen harjoitus ja hermostoa rauhoittavat somaattiset elementit. Tunti sopii kaikille.